Kolmanneksen sääntö on kuvataiteessa ja valokuvauksessa käytetty ohjesääntö, jonka uskotaan tuovan kuvaan lisää jännitystä ja energiaa verraten kuvaan jossa kohde on keskitetty. Kolmanneksen säännön perusidea on että kuva on jaettu yhdeksään yhtä suureen osaan käyttäen apuna kuvitteellisia (siinä mielessä että niitä ei tulosteta itse lopputulokseen) apuviivoja. Näiden viivojen risteyskohtia kutsutaan power pointeiksi, tai crash pointeiksi eli "voimakohdiksi" tai "törmäyskohdiksi". Kohteen ei kuitenkaan ole pakko olla juuri viivojen risteyskohdassa kolmanneksen säännön hyödyntämiseksi, ja ohjesääntöä tulisikin käyttää enemmän suuntaa-antavana työkaluna kuin tiukkana kaavana josta ei voi poiketa.
Varhaisimmat maininnat kolmanneksen säännöstä löytyy Wikipedian mukaan John Thomas Smithin teoksesta Remarks on Rural Scenery vuodelta 1797. Teoksessaan Smith keskustelee Sir Joshua Reynoldsin pohdinnasta valon ja pimeyden suhteesta maalaustaiteessa. Vaikka alkukipinä löytyi Reynoldsin pohdinnoista, se oli Smith joka jalosti idean pidemmälle ja nimesi sen "Rule of thirdsiksi" eli kolmanneksen säännöksi.
Reynoldsin alkuperäisissä pohdinnoissa keskityttiin enemmän juuri valon ja pimeyden suhteeseen. Alkuperäinen ajatus maalaustaiteen kolmasosista saattoi olla käytännössä maalauksen osien mitoittaminen niin, että maata, merta ja taivasta on kuvassa kutakuinkin yhtä paljon.
Kolmanneksen sääntöä voi hyödyntää mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla - edes taivas ei ole rajana. Hyviä ideoita ja inspiraatiota alkuun löytyy helposti googlen kuvahausta hakusanalla "rule of thirds". Hakutuloksia katsellessa on helppo jo ensisilmäyksellä huomata kuinka valtava määrä erilaisia toteutustapoja on kuvaustyylistä riippumatta, aina maisemista lemmikkikuviin ja vaikka mihin.
Järjestelmäkameroissa usein on ruudukko kuvan helpompaa asettelua varten. Jos se ei ole automaattisesti käytössä, ruudukon saa käyttöön säätämällä kameran asetuksia.
Kameroissa voi olla monenlaisia ruudukoita, mutta perus kultaisen leikkauksen hahmottamiseen paras on yksinkertainen 3x3-ruudukko joka jakaa kuvan juuri sopivasti yhdeksään yhtä suureen osaan.
Jos kuvaustyyliin kuuluu jättää croppausvaraa, tai muuten haluaa viimeistellä asettelun vasta jälkikäsittelyssä, niin siihen löytyy helpot työkalut useimmista laadukkaista kuvankäsittelyohjelmista kuten Adobe Photoshopista ja Affinity Photosta.
Helpoin tapa saada kolmanneksen sääntöön soveltuva ruudukko käyttöön Affinity Photossa on avata View-osiosta Guides manager (kuvassa) ja määrittää sieltä 3x3-ruudukko valitsemalla kolme riviä ja kolme pylvästä.
Kolmasosien sääntö on yksinkertaistettu versio kultaisesta leikkauksesta, mutta mikä on kultainen leikkaus? Siinä missä kolmasosien säännössä kuva on jaettu pystysuunnassa ja vaakasuunnassa kolmasosiin, on kultaisen leikkauksen kaava hieman monimutkaisempi. Kultaisessa leikkauksessa lyhemmän osan suhde pidempään on sama kuin pidemmän osan suhde koko janaan, eli 1:0,618 ja 1,618:1. Meidän valokuvaajien onneksi tuota matematiikkaa ei tarvitse ulkoa muistaa, eikä varsinaisesti pitää edes mielessä, sillä kameroista usein löytyy asetuksista apuviivat kultaiselle leikkaukselle aivan kuten kolmansien säännöllekin. Joskus ymmärrystä kuitenkin helpottaa tietää millä perustein viivat on vedetty, ja tällä kertaa ne tulevat antiikin Kreikasta, vielä tarkemmin antiikin Kreikan matemaatikoilta.
Kultainen leikkaus eli "Golden Ratio" on siis käytännössä mainittu asioiden suhde toisiinsa nähden, joka on todettu ihmissilmää miellyttäväksi. Valokuvauksessa se tarkoittaa tärkeimpien elementtien asettelua leikkauspisteisiin, mutta sitä hyödynnetään myös mm. arkkitehtuurissa ja jopa säveltämisessä.
"Kultaisen leikkauksen" alkuperä on kultaiseksi spiraaliksi kutsutussa logaritmisessa spiraalissa jonka mittasuhteista löytyy jatkuva suhde eli ns. kultainen leikkaus. Tuo spiraali tunnteaan myös nimellä Fibonacci's spiral / Fibonaccin spiraali. Se piirtyy Fibonaccin lukusarjaa (Fibonacci sequence) käyttäen, Fibonaccin lukusarjassa seuraava numero on aina kahden edellisen summa.
Internetistä löytyy kauniita, hämmentäviä ja huvittavia kokoelmia maailmalta bongatuista kultaisen leikkauksen todentumista aina hurrikaanien sääkartoista kotiloihin ja Donald Trumpin hiuksiin asti. Googlen kuvahaku paljastaa nopeasti sadoittain vastaavia esimerkkejä luonnosta, historiallisista rakennuksista, ja jopa kauneusihanteista - tunnettujen näyttelijöiden kasvonpiirteistä sekä historiallisesti merkittävistä potrettimaalauksista.
Apuviivat kuvatessa auttaa paljon, mutta jälkikäsittelyssä voi myös korjailla ja hioa. On myös fiksua kuvata hieman laajemmin, siltä varalta että haluaa hieman leikkausvaraa - tällöin kultaisen leikkauksen miettiminen myös jälkikäsittelyssä on tarpeen.
Affinity Photo -kuvankäsittelyohjelmasta löytyy Crop-työkalulle "Golden Spiral" overlay joka auttaa hahmottamaan kultaisen leikkauksen spiraalin avulla. Säästääkseni kallisarvoista aikaanne kerron jo nyt, että spiraalin saa valittua käyttöön joko valitsemalla alasvetovalikosta, tai painamalla Control + O, ja kun spiraalia haluaa kääntää, se tapahtuu painamalla Shift + O.
